maanantai 13. helmikuuta 2012

Voihan ruunan rupsukkaa

Katselin äskön vanhoja kuvia koneelta. Sieltä osui silmään ihan mahtavia otoksia kavereista ja muista eläimistä :)
Naureskelin kuville ja sitten mun silmiin osui nämä kaksi kuvaa. Niissä on molemmissa maailman paras hevonen minkä oon ikinä tavannut! Niin jääräpäinen ja ärsyttävä, että en voi muuta kun rakastaa sitä ihan liikaa. Sydän pompahti ja iski aivan tajuton ikävä tuota puttea. Sen kanssa on kasvanut kärsivällisyys ja yhteistyö kehittyi koko ajan.
En oo nähny Vilhoa pariin kuukauteen ja alan ihmetellä miten se voi oikeen olla mahollista. Tuo hevonen on kaikkea mitä tahdon. Se luonne, ne silmät ja ilmeet mitä sillä on. Ei sen kanssa kehittymään pääse enää kovin pitkälle, mutta tässä hevosessa on se joku juttu!


Hyvä peppu!


<3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti