"Emmi hei mitä mahdoit tarkoittaa sillä mitä sanoit aikaisemmin?"
Tänään opettajan edessä jäädyin sisäelimiä myöten. Siinä viis sekuntia aikaa miettiä mitä sanoa ja mitä jättää sanomatta. Tuli semmonen tunne mikä eka luokalla, kun oot sanonu jotain tyhmäks ja ope kysyy miks sanoit niin. Se hetki ku et tiiä katsoakko silmiin vai ei. Opettaja istuu, odottaa siinä ja katsoo sua kysyvästi koko ajan. Sitä tunnetta vahvisti vielä se, kun se opettaja sano että " Kerro ihan rohkeesti vaan."
Laskeuduin amiskalaisen tasolta suoraan ekalle luokalle vaikka asia ei ees suoraan liittyny muhun, mutta olin luvannu että en kerro. Ja siinä sitä sitte taas oltiin tilanteessa josta et pääse pois ku kertomalla.
Noh eikun syvä henkäsy ja kierrellen kerroin asiasta tasan sen millä pääsen siitä tilanteesta pois.
Muistin sillä hetkellä että kaikilla maikoilla on tuo sama taito, nyhdetään tietoa viimeseen asti kunnes saadaan kaikki selville. Onneksi tukijoukkona Heli siinä vieressä. Vuosien kokemuksella noista tilanteista kerrottiin minimaalinen määrä tietoa ja lähdettiin kiireellä pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti