Jatkan vielä vähän samasta aiheesta kuin pari päivää sitten.
Tosiaan en oikein syty noille lämminverisille ravihevosille, mutta nyt yksi nuorikko sai mun sydämmen sykkimään ihan erilailla kun moni muu hevonen. Ei ehkä samoin kuin eilisen kirjoituksen suokkiruuna, mutta silti. Kyse on vasta noin puoli vuotiaasta oripojasta Pekasta. Se on arka ja epäluuloinen ja päähän koskeminen on kovin hankalaa. Nuoriherra ei ymmärrä tyttöjen päälle mitään ja se asustaa samassa tarhassa tamma varsa Lotan kanssa. Pekan silmissä on utelias, mutta epäluuloinen katse. Se vähän säpsyy ja on varuillaan ihmisen ollessa samaan aikaan karsinassa. Kun pojalle juttelee rauhassa ja lempeästi niin näkee, kuinka sen koko olemus vähän rentoutuu. Pekan pää on oudon mallinen ja siinä on pieni muhku :D Se on musta ja kovin tavallisen lämpöisen näköinen. Jotain tämä roturasisti siinä orhissa näkee silti, onhan sillä oikein oiva katse silmissä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti