Koko perheen pitsa

Pitsa. Valkosipulipitsa. Juustoa. Tonnikalaa. Valkosipulia. Tomaattimurskaa. Valkosipulia. Pohja. Satu. Paavo. Hyvää. Mukavaa. Valkosipulia. Jauhelihaa. Valkosipulia. Fetaa. Valkosipulia.

Hummaliinit

Davotsiinos

Davo

Tänään tuli uusi eliö! Leikattu, 2008 vuonna syntynyt poikakissi nimeltä Davo. 

Hänen nimensä oli Topi, mutta uusi oli tarpeen, jotta kissi sopisi nimensäkin puolesta muitten eliöitten joukkoon!

100

Marabou

Turvallista matkaa!

Meilkein tänään kaadettiin yhteistuumin suokkiputte Jullen kanssa kärryt. Hieno tarina, tosi hieno. 

En voinut mä aavistaa
kun tallipiha jäi mun taa
mihin heppa vie
sitä tiennyt ei
meistä tallimestarikaan
että meinaa kärryt kaatua

Kärryt kaatuu
niitä nousemaan en saa   
kärryt kaatuu
tahdoin pystyssä pysyä 
kärryt kaatuu  
ravimiehet saapuu

Mitä siitä itselleni sain
kun ajaa tahdoin, ajaa vain
en lähteä uudestaan
voi ajamaam
vaikka tahtoisinkin
kärryjä takaisin en saa

Kärryt kaatuu
Kärryt kaatuu

Kärrytt kaatuu
kuka nousemaan ne saa
ravimiehet saapuu
ne silmää vinkkaa
kärryt kaatuu
kärryt kaatuu
kärryt kaatuu

Damn en vieläkää osaa ennustaa

Visible Kid <3

Tässä kuvassa parasta on Kidin hymy ja että koko kuva on suttunen ja sumea :)

Rakastuinko lämpöiseen?

Jatkan vielä vähän samasta aiheesta kuin pari päivää sitten.
Tosiaan en oikein syty noille lämminverisille ravihevosille, mutta nyt yksi nuorikko sai mun sydämmen sykkimään ihan erilailla kun moni muu hevonen. Ei ehkä samoin kuin eilisen kirjoituksen suokkiruuna, mutta silti. Kyse on vasta noin puoli vuotiaasta oripojasta Pekasta. Se on arka ja epäluuloinen ja päähän koskeminen on kovin hankalaa. Nuoriherra ei ymmärrä tyttöjen päälle mitään ja se asustaa samassa tarhassa tamma varsa Lotan kanssa. Pekan silmissä on utelias, mutta epäluuloinen katse. Se vähän säpsyy ja on varuillaan ihmisen ollessa samaan aikaan karsinassa. Kun pojalle juttelee rauhassa ja lempeästi niin näkee, kuinka sen koko olemus vähän rentoutuu. Pekan pää on oudon mallinen ja siinä on pieni muhku :D Se on musta ja kovin tavallisen lämpöisen näköinen. Jotain tämä roturasisti siinä orhissa näkee silti, onhan sillä oikein oiva katse silmissä!

Voihan ruunan rupsukkaa

Katselin äskön vanhoja kuvia koneelta. Sieltä osui silmään ihan mahtavia otoksia kavereista ja muista eläimistä :)
Naureskelin kuville ja sitten mun silmiin osui nämä kaksi kuvaa. Niissä on molemmissa maailman paras hevonen minkä oon ikinä tavannut! Niin jääräpäinen ja ärsyttävä, että en voi muuta kun rakastaa sitä ihan liikaa. Sydän pompahti ja iski aivan tajuton ikävä tuota puttea. Sen kanssa on kasvanut kärsivällisyys ja yhteistyö kehittyi koko ajan.
En oo nähny Vilhoa pariin kuukauteen ja alan ihmetellä miten se voi oikeen olla mahollista. Tuo hevonen on kaikkea mitä tahdon. Se luonne, ne silmät ja ilmeet mitä sillä on. Ei sen kanssa kehittymään pääse enää kovin pitkälle, mutta tässä hevosessa on se joku juttu!

Hyvä peppu!

<3

Roturasisti

Olen ratsastanut lämppärillä nyt kolme kertaa. Ei lämmittänyt mun sydäntä mitenkään suuresti vieläkään.
2011 syksyllä se tapahtui ensimmäisen kerran. Ennen sitä olin nyrpistäny mun nenää aina kun joku sano että rastastaa lämppärillä. Tuo ensimmäinen kerta! Olin melko ennakkoluuloisella asenteella matkassa, kun kaveri meni ratsastanaan tuttunsa hevosta ja pyysi minut mukaan. Aluksi olin ihan messissä, mutta kun kuulin hevosesta vähän lisää olin jo katumapäällä. Lähdin kuitenkin kaverin matkaan. Hevonen oli ratsastettavuudeltaan melko surkea, mutta tosi mahtavan luonteinen ja oppivaisen oloinen. Se pysyi käsissä, mutta kulki lähes koko ajan kuolaimen yläpuolella. Sillä hetkellä kun hevonen myötäsi rehellisesti ja oikeasti teki mitä pyysin olin heti pikkuisen vähemmän roturasisti.

Toisella kerralla olin selässä ehkä 15 minuuttia ja tulin pois. Tuo hevonen oli reilut 170cm säkältään ja olin varma että jos se tekee jotain tulen alas kun pikku rotta. Kun istahdin kyytiin tuli pieni aavistus tulevasta. Lähettiin käveleen kentälle päin ja sitten tulikin 180° ja matka olikin yhtäkkiä tallille päin. Nokka kohti kenttää ja samat uudestaan. Parin kerran jälkeen päästiin kuitenkin perille. Motivaation ollessa huipussaan vähän "ratsastelin" ja sitten tulin alas ja menin talliin. En saanut hevosta kuulolle ollenkaan ja tosiaan olin kovin innoissani lähdössä lämpösen kyytiin .

Mutta tänään! Ei edes pitänyt ratsastaa, mutta siinä se oli se hevonen. Pieni musta lv tamma. Kapusin selkään tuulikkäästi toppakamppeissa ja "Green neck breaker"- kypärä päässä, joka oli lainassa tallilta. Tamma oli mukavan rauhallinen ja kuunteleva. Suurin ongelma oli helposti tyhjäksi menevä suu. Kuolaimen alle oli tamman ratkaisu melkeen kaikkeen. Muuten se käytti takapäätä melko hyvin ja taipuikin ihan kivasti. Välillä se jopa meni tosi hyvin tuntumalla, jotain kaks askelta. Silti se ei saanut mun sydäntä sykkimään lämppäreille, mutta alan jo ihan tosi tosi vähän ymmärtää niitä jotka noista tykkää.

Terveisin- vieläkin roturasisti

Koske minua, touch me, röra mig

Kiits

Minulle ja vähän Satulle

Can't stop Laughing

Siinä ne kipittää!

Syvä jäätyminen

 "Emmi hei mitä mahdoit tarkoittaa sillä mitä sanoit aikaisemmin?"

Tänään opettajan edessä jäädyin sisäelimiä myöten. Siinä viis sekuntia aikaa miettiä mitä sanoa ja mitä jättää sanomatta. Tuli semmonen tunne mikä eka luokalla, kun oot sanonu jotain tyhmäks ja ope kysyy miks sanoit niin. Se hetki ku et tiiä katsoakko silmiin vai ei. Opettaja istuu, odottaa siinä ja katsoo sua kysyvästi koko ajan. Sitä tunnetta vahvisti vielä se, kun se opettaja sano että " Kerro ihan rohkeesti vaan."
Laskeuduin amiskalaisen tasolta suoraan ekalle luokalle vaikka asia ei ees suoraan liittyny muhun, mutta olin luvannu että en kerro. Ja siinä sitä sitte taas oltiin tilanteessa josta et pääse pois ku kertomalla.
Noh eikun syvä henkäsy ja kierrellen kerroin asiasta tasan sen millä pääsen siitä tilanteesta pois.
Muistin sillä hetkellä että kaikilla maikoilla on tuo sama taito, nyhdetään tietoa viimeseen asti kunnes saadaan kaikki selville. Onneksi tukijoukkona Heli siinä vieressä. Vuosien kokemuksella noista tilanteista kerrottiin minimaalinen määrä tietoa ja lähdettiin kiireellä pois.

Älä leiki tyhmää tyttö kulta!