keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Jos ette tienneet

nii ei kannata jäädä kahden ponin väliin + ottaa osumaa koska tuntuu niin hyvälle että en halua teijän muiden kokevan tätä!
Laadukkaasti "muokattu" kuva pikku mustelmaisesta
Paljastelu kuva missä näkyy pieni jälki tuosta tapahtumasta :D Harmi kun tosta ei nää ku jalka on iha turvonnu muhkuraiseks ja eikä se että toi mustelma on vähän laajempi. Koko reisi on ihan hellänä, mutta oli vähän oma moka joten katson vaan nöyränä peiliin ja lyön päätä seinään.
Onneks ei jääny poni mättämään mua ihan huolella siihen, koska olis ollu kaikki ainekset, että oikeesti sattuu kunnolla. Hyvä tuuri. Ihme.

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

lauantai 24. joulukuuta 2011

Ai minäkö en muka ole kiltti tyttönen


Eikö sen nyt jo nää noista viattomista silmistäki, että kilttihän mä oon!

Kuka tän joulun oikeen keksi

Mä oon aina ajatellut että jouluna tsillaillaa ihan rauhassa ja on mukavaa. No nyt on kyllä ollu pari joulua sellasta raivoa, huutoa, tappelua ja kiirehtemistä joka paikkaan. Täähän on vaan pelkkä joulu! WTF Kaikki selittää kuinka jouluna kaikki rauhoittuu yhdessä ja viettää mukavaa aikaa. Olen niin erimieltä siitä. Monta viikkoa ennen aletaan kyselemään lahjatoiveita ja niihin lahjoihin käytetään niin paljon rahaa. Eikö joulu ollutkaan yhdessäolon aikaa eikä lahjomisen aikaa? Lahjojen antaminen on mukavaa, mutta kukaan ei ikinä ole tyytyväinen siihen mitä saa joten tänä vuonna en ostanut kenellekkään mitään. En edes itselleni vaikka niin olen tehnyt jo monta vuotta.

Joka perheessä kauhea siivous vimma ja stressi siitä keretäänkö nyt joka paikka käymään läpi hammasharjan kanssa. Mitä sitten jos ei keretä? Tuskin joulu siihen kaatuu! Onhan mukava että on siistiä, muttein kaiken nyt ihan kiiltää tarvi kuitenkaan. Jouluruuat taas... hyi. Ne maistuu kamalalle ja jos pyydät että saisitko tehdä itelles jotain muuta niin ei! Jyrkkä ei! Pitää olla kiitollinen siitä mitä saa. No hyi helvetti jos se on ihan paskaa. Kaikki peruma-, lanttu- ja muut laatikot jo haiseekin niin kuvottavalle. Rosolli? Kuka hauaa syödä semmosta mössöä vapaaehtosesti? Ainoa syötävä on kinkku ja siihenkin alkaa jo hyvää vauhtia kyllästymään. Joka ikinen vuosi samoja ruokia! En tajua miksei voisi joskun viettää joulua ilman kuusta, ilman kinkkua ja muita jouluruokia ja ilman hirveää häsläystä ja siivousvimmaa. Siivottaisiin jos siivottaisiin, laitettaisiin parit kynttilät, syötäisiin vaikka makaroonilaatikkoa ja oltaisiin ihan rehellisesti yhdessä ilman lahjojen tuomaa arvostelua ja muuta semmoista.

Jouluisin tahtoisin vaan nukkua pitkään ja herätä omine aikoineni. Se ei tosin onnistu ikinä, kun kaikki vuoron perään tulee ovelle ja käskee siivomaan, laittaa kuusta, syämään puuroa tms. Ja jos et heti ole polvillasi palvelemassa niin kauhea huuto.

Eihän se joulun perimmäinen ajatus siinä ollut vai oliko? Joulu mun itseni kanssa rauhassa olisi maailman paras lahja.

perjantai 23. joulukuuta 2011

Elämän muotoja

Ensin ajattelin...

...puhua siitä kuinka en tykkää joulusta, mutta taidan puhuakkin koulukiusaamisesta ja muutenkin kaikesta kiusaamisesta. Aiheen vaihdon aiheutti nämä blogit Enkeli-elisa ja Minttis.com .
Molemmissa kerrotaan saman tytön tarinaa, ensimmäisessä vanhempien muistelmia ja tarinoita tytöstä, ja toisessa Elisan päiväkirjan tekstejä ja muita aiheeseen liittyvää juttua.

Itse olen jyrkästi sitä mieltä että kaikki kiusaaminen on väärin. Luulen että kaikki siihen silti joskus jollain lailla sortuu. Mä myäs. Toivottavasti en oo ite ollut aiheuttamassa kenellekkään tuollaista kohtaloa, mihin Elisa tyttö pääty. En ole itse kiusannut noi radikaalisti, vaan ehkä itsekkin sitä huomaamatta jättänyt toisen ulkopuolelle, puhunut pahaa selän takana ja käyttäytynyt törkeästi toista kohtaan.
Kerran, siis vaan yhden kerran oon uskaltanut mennä väliin kun jotain kiusataan, enkä vaan sanonu että lopettakaa nyt ja jatkanu matkaa. Ihminen on kyllä melko säälittävä, kun ei uskalla auttaa toista, mutta itsellä kun on hätä niin kaikkien pitäisi olla tarjoamassa apua. 

Hämärintä on se, kun joittenkin mielestä on kiusatun vika että on siinä asemassa missä on? Eihän se nyt niin vaan ole. Mitenhän meitä nuoria täällä oikeen kasvatetaan, eikö kukaan oikeasti kerro joillekkin mun ikätovereille että ei se vittu mene noin?! Monella olisi kasvamisen paikka tämän asian kanssa. On vaikeeta, luultavasti mahdotonta usealle kuvitella ittensä kiusatun ja syrjityn asemaan. Omasta kokemuksesta tiedän miltä se tuntuu. Mua ala-asteella tapahtunu kiusaaminen vaan oikeestaan vahvisti ja siihen opettajat puuttu joskus jopa liiankin rankalla kädellä. Mutta joillekkin se voi olla elämän pysäyttävä asia. Yläasteella en välittänyt enään siitä mitä muut puhuu, koska tiedän olevani niitä muita paljon parempi. Siinä ei ole kyse itsekkyydestä vaan siitä että ne jotka kiusaamiseen oikeasti alistuu ihan tahallisesti ja jatkuvasti ovat idiootteja. Ja ne vanhemmat, jotka jotkut jopa kannustaa kiusaamaan heikompaa? Mitä on voinu mennä niillä ihmisillä pieleen? Kaikki vissiin.

Miettikää niitä nuoria, jotka ei enää ikinä tule kouluun, ei ikinä enää tee mitään, koska joku on tehny niiden elämästä niin raskasta ja pelottavaa että ei uskalleta enää elää. Itsensä tappaminen on tosi äärimmäinen teko ja vaatii jo paljon saada se tapahtumaan.

Miettikää mitä olette tehneet. Pois mennyttä ei saa takaisin, mutta jonkun lähdön voi ehkä estää!

maanantai 19. joulukuuta 2011

lauantai 17. joulukuuta 2011

sen täytyi olla SINÄ!

Meinasin äsken tippua tualilta, kun äiti rykäs huoneen oven auki ja kysy raivona "OLETKO LEIKANNUT TAATELIKAKUSTA PALAN?!" öö täh en? ihme touhua :D


Piirongin päällä vanha kakun kuva
hopeareunainen ja haalistuva
Kuvaaja tahtoi saada koko kakun kuvaan
Rukoilin, että annat enkeleitä
siivillä suojaamaan
Oi, ethän heitä hämärään iltaan
 taatelikakkua yksin pöydälle jätä

Silloin kun ensilumi
taivaassa synnytetty
maahan suli
hänestä oli joku leikannut palan

Kovempi sydän ja kovemmat kädet 
kakkuun ovat takertuneet
Tutuimmat veitset ja suut ja mahat
ne taatelikakkumme piilottaneet
Kovempi maha ja kovemmat hampaat
häneen ovat takertuneet
Katu ei puhu
ei tunnusta mitään
mihin kakun kadottanut on

Se, mihin sinä kajosit
oli toisen kakku

Elämän mittainen on äidin huoli
 Uuni on hiljaa nyt ja kaulin
Kuka voi syödä äidin pikkuista

Silloin kun ensilumi
taivaassa synnytetty
maahan suli
hänestä oli joku leikannut palan

Kovempi sydän ja kovemmat kädet
kakkuun ovat takertuneet
Tutuimmat veitset ja suut ja mahat
ne taatelikakkumme piilottaneet
Kovempi maha ja kovemmat hampaat
häneen ovat takertuneet
Katu ei puhu
ei tunnusta mitään
mihin kakun kadottanut on


Kirottu syyllinen
joku kasvoton ihminen
Kuka se teistä on
Ja kenen käsi on tahraton

minne käynkin maailmassa
sinä olet hoitamassa


Kovempi sydän ja kovemmat kädet
kakkuun ovat takertuneet
Tutuimmat veitset ja suut ja mahat
ne taatelikakkumme piilottaneet
Kovempi sydän ja kovemmat kädet
Kakkuun kajonneet
ja tänään sulaneet lumet
ne pohjalta ojan taatelikakun ovat paljastaneet



enkä ees tykkää taatelikakusta HYI :D

Kiitos

tiistai 13. joulukuuta 2011

torstai 1. joulukuuta 2011

"Odottamaton virhe..."

"... yritä uudestaan."



"Jotain meni vikaan. Yritämme korjata ongelman mahdollisimman nopeasti."

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Vasikka

En ymmärrä miten joku ottaa oikeudekseen häiritä muitten ihmisten opiskelua ja elämää niin paljon? Kuvittelin amikseen mennessäni että pääsisin edes vähän samanhenkiseen porukkaan ja edes pienesti aikuistumassa olevien ihmisten kanssa samaan ryhmään. Odotin luultavasti liikoja, sillä ryhmä missä nyt opiskelen käyttäytyy huonommin kuin mitä yläasteen luokkani käyttäytyi. Olin jo yläasteella tosi hankalalla luokalla ja opiskelu oli tosi vaikeaa. Nyt amiskassa toivoin että pystyisin edes vähän keskittymään opetukseen ja opiskeluun, mutta vaikeampaa se on nyt kuin aikaisemmin. En tiedä kestänkö samaa menoa enää kolmea vuotta lisää. Luovuttaja en tahdo olla, mutta en jaksa enää yhtään. On ikävä kun ei ole ikinä mukava mennä kouluun, eikä kotiin. En jaksa olla kotona enää millään lailla mukava, kun otassa on maailman isoin kyrpä. Tiuskin ja vittuilen vaikka toinen ihminen ei olis tehnyt mitään väärää. Tallilla saan vähän paineita purettua, mutta pienet heppatytöt jotka ei jätä hetkeksikään rauhaan saa hermot uudelleen kireälle. Kukaan ei kuuntele, kukaan ei välitä. Viikonloput on irrottelun aikaa ja sen pitää tapahtua niin että en kerkeä hetkeäkään miettimään koulujuttuja.
Asiaa ei auta yhtään sekään, että pidän itseäni epäonnistuneena ja kelpaamattomana. En osaa puhua asioista enkä tahdo itkeä niin että joku näkee. Kun koulu loppuu ja viikonloppu alkaa menen kotiin/tallille/satulle ihan ahdistuneena ja epätoivoisena. Mielessä pyörii vain että pari päivää ja taas joudun menemään kouluun. Ammatinvalinta kysymys tämä ei ole. Tätä työtä haluan tehdä. Mutta opiskelu ilmapiiri on ihan päin helvettiä. Jos jotain ei kiinnosta opiskella, niin lopettaisi kesken tai edes yrittäisi ajatella niitä jotka tahtoo opiskella. En haluaisi että mun valmistuminen ja tenteistä läpi pääsy on jostain toisesta ihmisestä kiinni. Jos mokaan tän jutun, niin tahdon olla itse siihen syyllinen. En väitä että olisin jotenkin täydellinen tai ihan aikuinen. Mussa on paljon vikoja ja tiedostan ne.
Olen silti sitä mieltä että meidän ikäisten pitäisi jo tietää miten käyttäydytään. Välillä voi vähän villiintyä, mutta että toisilta viedään kaikki työrauha.
En hakenut tuonne kouluun sitä varten että voisin kuunnella toisten ihmisten vittuilua opettajille ja muille luokkalaisille. Menin sinne jotta saisin itselleni ammatin.
Tänään koulussa tapahtunut on hyvä esimerkki siitä. Moni hälisee, kellään ei oo pokkaa tunnustaa. Jos ei uskalla myöntää asioita joita on tehnyt, ei niitä kannata tehdä. Myös montaa ihmsitä häiritsee luokassa oleva häly, mutta kukaan ei tee asialle mitään. Se että avasin tänään suuni ja kerroin avoimen mielipiteeni teki musta heti monen silmissä petturin ja vasikan ja vaikka mitä muuta. Se, jos joku kertoo jotain ihmisestä. En toki ole itsekkään tunneilla aina ihan 110% mukana, mutta yritän, ihan tosissani yritän antaa muille työrauhan vaikka itseäni ei kiinnostaisikaan. Toivon ja oletan siis että myäs muut tekevät niin.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Mut mä tykkään siitä

Oon jo pitkään ihmetelly että mitä se semmonen on, kun teet töitä ja näät paljon vaivaa jonkun asian eteen ja säästät hulluna ja sitten joku lainaa sulta tai et edes saa sitä minkä eteen oot tehny töitä. Ittellä ei oo ongelmaa jos joku kaveri tarvii vähän jeesiä niin voin sitä auttaa, mutta että joku tosi läheinen lainaa sulta ison summan ja ootat takasin maksua vieläkin vaikka siitä on jo yli vuosi. Eikö se toinen ihminen voisi vähän nähdä vaivaa ja hoitaa sen asian alta pois. Varsinkin sillon kun sulla on itsellä vaikeaa. Sillon vaan voivotellaan ja ollaan kun ei muistettaisi koko juttua. Jos ei ole muutenkaan itsellä tuloja minkäänlaisia, niin olisi mukava saada se takaisin minkä on toiselle lainannut, kun on toisella ollut tiukkaa. Ei tarvitsisi edes sitä kaikkea kerralla, edes osan niin helpottaisi omaa oloa edes vähän.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Haastelukuva

Kiitokset Satulle haasteesta taas kerran!

Haaste kuuluu siis näin:

1. Aukaise neljäs tiedostokansio, jossa säilytät kuviasi.
2. Aukaise kansion neljäs kuva ja julkaise se blogissasi.
3. "Selitä" kuva.
4. Haasta kolme muuta bloggaajaa.

No tämähän on todella edustava kuva memmistä ja ponista Miranda III estevalmennuksesta.

Men laita tätät kellekkään.

lauantai 19. marraskuuta 2011

kontrolli nada, silti ihan sama

Taas viikonlopun kuulumisten kertominen alkaa samalla tavalla kun aina ennenkin, eli olin Satun kanssa...
Torstaina iltatallissa ja hommat tehtiin niinkun aina ennenkin. Perjantaina öö Satu kävi aamusta lääkärissä ja meikä nukku pitkään. Satu sai taas saikkua ja perjantaina käytiin siis talleilla vaan nopeesti pyörähtämässä.
Perjantai oli myös juhlapäivä! Ella 18 pikkupippalot! Istuttiin iltaa siinä Ellan luona ja touhuiltiin kaikkea mukavaa. Tänne blogiin en tosin kaikkea kerro, kun tämä on ihan kaikille yleistä luettavaa. Lauantaina starttasin päiväni vasta puoliltapäivin, kun Satu tuli vähän herättelemään. Lähettiin reippaina tyttöinä kävellen kauppaan hakemaan vähän herkkuja ja monsterit <3
Iltapäivästä mentiin taas Ellalle leipomaan marjapiirakkaa! Oli oikeen makoisaa. Nautittuamme tua herkullinen ateria veimme Paavon kaverin rautatieaemalle ja haettiin Satun kaveri Timo niiltä viättelemään iltaa meiän kanssa, Nyt ollaan taas Ellalla, meikä lanittaa, Satu kikattelee Timon kanssa ja Ella + ystävät kattelee leffaa. Mukavaa elämää, rentoa ja rauhallista !


Ota selvää!

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Vissiin sit huora vaan

Aloin pohtia ihan tosissaan eilen että minkälainen on huora. No joku nyt tulisi sanomaan että nainen joka myy itseään rahasta, mutta ohan tähän toinenkin näkökulma. Nainen joka painaa kaikkia miehiä muttei ota siitä rahaa. Joku taas kutsuu huoraksi sellasta, joka vehtaa vanhempien miesten, oman ikäisten miesten, nuorempien miesten tai kaikkien edellämainittujen kanssa aina vaan. Joillekkin riittää nimityksen käytön perusteiksi ihan se että olet yhden kerran vaikka vaan vähän vehtaillu jonkun kanssa tai että heität joitan kommentteja miehistä. Oon huomannu että sen nimityksen saa ihan vaan siitäkin että heittää pientä täysin viatonto flirttiä ilman mitään aikeita. Jollekkin huora on nainen joka pettää miestään ja joku on sitä mieltä että nainen kenen kanssa joku mies pettää puolisoaan on sellainen. Tosi vanhoolliset ihmiset taas ovat asiasta sellaista mieltä että kaikki esiaviollinen kanssakäyminen vastakkaisen sukupuolen kanssa on huoraamista. Eli teetpä mitä hyvänsä, olet jonkun mielestä huora. Hauskaa semmonen.
Jotkut ottaa sanan loukkauksena, ite en oikeestaan. Jos joku on sitä mieltä että meikä on huora, niin sittenhän se on. Jos joku toinen nainen kutsuu sua huoraksi, se merkitsee luultavasti sitä että pelissä on vähän mustasukkaisuutta. Tämähän ei tosin päde kaikkiin tilanteisiin. Mutta niin kauan kun et ole omasta mielestäsi tehny mitään mikä tuollaisen lisänimen aiheuttaisi, niin kaikkihan on niin kun ennenkin. Miesten sanomisista ei taas tarvi välittää.

tiistai 8. marraskuuta 2011

8asiaa

No kerrompa nyt ittestäni ne kahdeksan luvattua juttua!

1) Oon meidän serkusjoukosta nuorin, ärsyttävin, äänekkäin ja hulluin, enkä jaksa peitellä ja esittää kuten moni muu mun sukulainen, En vaan ymmärrä miks asioita pitää piilotella ja kaunistella, haluun ite ainaki kuulla kaikki jutut niinku ne on.

2) Oon harrastanu hevosia säännöllisesti vasta aika vähän aikaa, eli jotain 5vuotta. Oon oppinu siinä ajassa enemmän ku moni muu, siitä kiittäminen mahtavien opettajien!

3) Oon tosi huono luottamaan ihmisiin joten oon nyt harjotellu sitä aika paljon ja luotanki sitte liikaa

4) Annan ihmisille yleensä yhen tsäänssin jos musta tuntuu että niille voi sellasen antaa. Mutta ennen kun päätän annanko sen, niin vihaan kaikkia ihmisiä ihan jo valmiiksi. Siihen liittyen mun tiukka linja miehen iässä on 22, siitä en siis jousta, paitsi ehkä vahingossa.

5) Katon aina ensin ihmisen silmiä. Niistä näkee yleensä kaiken. Mut sitten on kyllä poikkeuksia joista ei saa selvää millään ja niihin ihmisiin on kiva tutustua, jos vaikka keksis mikä niissä silmissä on.

6) En osaa laulaa yhtään, mut lauleskelen silti aina välillä. Se rentouttaa ja on mukavaa, ei tosin niille jotka joutuu kuuntelemaan

7)Haluisin muuttaa heti omaan kämppään, koska mua häiritsee niin paljon meidän outo perhekuvio. Se häiritsee mua enemmän mitä ehkä itekkään tajuan, koska nään siitä välillä ihan painajaisia ja on tosi vaikeeta selittää sitä kenellekkään, koska se on niin monimutkanen juttu, eikä auta että moni kattoo mua pitkään ja leimaa ihan sekopääksi sen takia mitä valintoja mun porukat on tehny.

8) Moni kysyy multa että oonko hullu. En tiiä ite, mutta en ihmettelis noitten perhejuttujen perusteella.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Meikä

Piti vielä tehä minipostaus siitä että SATU laittoi meikälle BLOGIHAASTEEN! Kiitosta vaan Satu! En tosin aio tehdä tätä haastetta ihan niinkun pitäisi, eli en ollenkaan :D Haasteessa piti kertoa 8juttua itestä, ehkä kerron sitte myöhemmin ne jutut!

JA sitten vielä biisi meikälle ;) Arvatkaa vaan mikä kohta on mun!




NIU NAU KURR MAU

Onhan meikän toinen nimi sentään Sisko ;)

Oulu

Perjantaina, en mennytkään eläintohtorille kissan kanssa, vaan isä sai ihan itse viedä sen. Minä lähdin nimittäin Ouluun! Torstaina menin Satulle tallin kautta yöksi, ja aamulla Satun piti tuua meikä kotio. Sitten aluksi, ihan vain pienenä ajatuksena tuli pintaan että jos lähtisin Ouluun messiin. Illalla ajattelin että meikän porukat sanoo että ei ikinä. Aamulla kun Satu kysy soitin porukoille ja olin messissä. Huomasinki pian että olin matkalla Ouluun, ekaa kertaa ;)
Tuossa kyseisessä ihmeitten kaupungissa tapasin hassuja ihmisiä ja kuulin ja näin vielä hassumpia juttuja! Ne tosin on niin epäblogi asiaa, vain harvoille ja valituille kerrottavaa. Sää oli välillä ihan hyvä, mitä nyt välillä vähän pilvistä..


Nopeusrajotus on tiukka 22, mut ei haittaa jos 7kilsaa ylinopeutta, tää on sun eka tilasuus!

 Oulu tuttavuudelle,
oot hassu



Ruoka

                                                                             Mato


 


 
Laittauduin   




Oulu 307km

Jos lyät vielä kerran, ni mä tapan sut!

Tultii Jyvsykylää




 

Oltii oulussa? tai jossai
 
 
 
 
 
 
 Oulusta piti tulla kotio jo sunnuntaina, mutta sattumien kautta tultiinkin vasta nyt maanantaina. 
 

Olin myös amerikanraudan kyydissä, eli fordin. Vähän meikää huijjattiin, kun luulin että vanhan kunnon amerikanraudan. 
 
Ootin siis jotain tällästä 



Se että ajettiin Ouluun Satun ihanalla Primeralla talvirenkaat tapenkillä kruunasi se, että usb tikku ei tominu ja saatiin kuunnella tasan raappanaa ja blink182.sta! Radiosta kuulu ehkä jotain novaa ja muita mummokanavia joten musiikki ei ollui menomatkalla kovin monipuolista!


Loppuun vielä sen verta, että matkustelu on antoisaa kun muistaa olla viaton ja kiltti- Ja antaa isille ylepyden aihetta!

Siinä mä olen ehkä parhain esimerkki kaikista ;)

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Mulkku poni

Koulupäivä ohi ja huominen enään, sit viikonloppu! Mukavaa toi ettei perjantaisin oo koulua, tykkään niin paljon pitkistä viikonlopuista.



Tänään olin Satun kanssa taas Orimattilassa hoitamassa Polkkista ja Marskia. Haettiin hevoset sisään ja hoijjeltiin ensin Mara. Nuori herra nosti jalat tosi hienosti ilman mitään ongelmaa! Hieno poni! Laitettiin Maralle satulakin selkään ja ratsastaja perässä. Hienosti meni sekin! Marasta tulee niin mahtava :)



Seuraavana vuorossa oli prinsessa poni Polkka. Neiti oli aluksi ihan normaalisti pesarilla, mutta sitten...
...Satu rasvasi jalkaa, ja neitonen polkas niin, että Satun ranne otti osumaa. Ranne turpos vähän ja oli melko kipeä, kun sitä tökki. Ja autolla ajokaan ei vissiin tuntunu kovin hyvälle oli nimittäin sen mukasta ääntelyä kuskin penkillä :D




Perjantaina viedään meijän kissa eläintohtorille. Luultavasti siellä väännetään kättä taas siitä miten kissa hoidetaan. Yritetäänkö hoitaa vai annetaanko piikki. Mä en ite halua että toinenki kissa joutuu kokemaan sen kaiken mitä edellinen joutui, kun sai jonkun komplikaation leikkauksen jälkeen. Enkä halua nähdä sitä samaa tuskaa itse uudestaa. Se että joku antaa viattoman eläimen kärsiä oman itsekkyyden takia, on niin väärin etten voi millään tavalla ymmärtää sitä. Multa ei heru myötätuntoa sellaselle ihmiselle joka yrittää tekohengittää lemmikkiään vaikka kuinka pitkään. Se kertoo jotain ihmisestä, sillä epäitsekäs ja realistisesti ajatteleva ihminen ei yritä pitää kärsviää eläintä pakolla hengissä. Se jos joku on eläinrääkkäystä. Vaikka luopuminen voi olla tosi vaikeeta, se pitää hyväksyä että toisesta pitää päästä jossain vaiheessa irti. En sano että se olis jotenkin helppoa. Paljon vaikeampaa on tehdä se päätös, kun sanoa itse olematta siinä tilanteessa että se ei oo vaikeeta. Omalla kokemuksella voin kertoa, että se hetki, kun sanot että enää ei yritetä hoitaa vaan päästetään pois, on paljon vaikeampaa mitä osaisi odottaa. Eläin ei osaa syyllistää sinua siitä että pidät sitä hengissä vaikka mikä olisi eikä se osaa murehtia sitä että nyt se lopetetaan. Eläin on tyytyväinen silloin, kun sitä ei satu, eikä nälkä vaivaa. Antakaa siis teidän lemmikkien lähteä silloin kun on sen hetki. Antakaa niille niitten ansaitsema, arvokas lähtö.





Maman musu kisulle
+ 19.5.2011

maanantai 31. lokakuuta 2011

Viherpirtelö

Viimeviikko oli syyslomaa, eli paljon hepastelua ja orimatteilua! Oikeestaan koko viikko oli Satun kanssa oloa ja hevosten hoitoa ja tallihommia. Pari kertaa tein tuttavuutta varsan kavioon ja meinasin mennä vähän maihin kun sain nuorelta hevoselta iskun takaraivoon. Koin myäs kuinka hevonen yrittää purra ihan tosissaan ja kuinka varsan meinaa tulla sylkkyyn. Ja kaikki nua, vaikka asiat tehtiin rauhassa ja täysin ilman turhia riskejä. Hevosethan on hevosia.
 
Reenailua Hentilässä
Tuli törmättyä taas vaihteeksi erikoisiin hevosen omistajiin ja alan myäs pikkuhiljaa ihmettelemään joidenkin yksityishevosten hoitoa. Enhän itse ole täydellinen hevosihminen, mutta oman hevosen täysin hoitamatta jättäminen ihmetyttää. Satu kirjotti samasta aiheesta omassa blogissaan, joten käykää lukemassa sekin teksti, sillä jaan samat mielipiteet hevosen pidosta. En nyt ala vuodattamaan tähän kaikkea mitä tunnen hevosenomsitajia kohtaan, vaan kerron jostain mukavemmasta.

Lomaviikolla tuli pyärittyä talleilla, Orimattilassa ja Hollolassa. Orimattilassa käytiin siis hoitelemassa Maraa ja Polkkaa. Polkka on aikuistunu uudessa paikassa ja käyttäytyy pääsääntösesti tosi hyvin! Mara taas on vieläkin se maailman kiltein ori jonka oon nähnyt. Marskin kanssa on ollu vaikeeta takajalkojen nosto, mutta kärsivällisyys on tarpeen tässäkin taas. Jalkoihin voi koskea ja oikeastaan ihan kaikkialle muuallekkin, nostaminen on nyt ainoa vaikea asia.

RakkausMara
Polkkis
Polkan jalka on sualnut tosi hyvin ja neiti on välillä kuin aikuinen tamma. Tarhakaveri Jaska on varmaan kertonut pikku Polkalle aikuisten hevosten juttuja ;)

Perjantaina käytiin viemässä Orimattilaan hevostentavaroille kaapit ja järjesteltiin niihin tavarat. Kaappien vienti reissun piti olla vaan nopsa käynti, mutta taas venähti sekin reissu, kun taijjetaan jäädä joka kerta juoruamaan tallille.

Sorruttiin myäs käymään Horzella, ja vielä monta kertaa samalla viikolla. Toivoisin niin että voisin ostaa koko Horzen tyhjäksi. Harmi ettei se ole mahdollista. Nyt jään unelmoimaan Horzen tuotteista ;)


sh t Virma Veera

torstai 27. lokakuuta 2011

Haluisin...

Kirjottaa tänne blogiin vaikka mitä, mutta en uskalla ettei kaikki ne joiden ei kuulu lukea niitä juttuja käy lukemassa niitä! Olis mukava kertoa kaikki hauskat ja ei niin hauskat jutut tänne, mutta ei vaan voi. En voi valittaa enkä haukkua ketään täällä, enkä kertoa piletys juttuja, kun en halua että jotkut pikkutytöt käy lukemassa niitä täältä. Haluan myös kertoa kaikkia tarinoita mitä hevosten kanssa tapahtuu ja hiukan ehkä morkata hevostenomistajia MUTTA KUN EI VOI EDES SITÄ TEHDÄ!! MITÄÄN EI VOI TEHDÄ!!!! MIKSI :D

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Ompa kiva punanen!

K0oulun jälkeen mentiin isin kanssa kaupoille, eli lataamassa linkkukortti, ostamassa matikankirja ja kattomassa toppatakkia! Takki löyty ja haetaan se huomena, kortin lataus onnistui ja matikankirja loistelee tuossa lattialla.
Mutta koska olenhan aivan mahtava ja paras sain ostaa hiusvärin! Menin sitten tyytyväisenä värihyllyn luo ja aloin katselemaan tummanruskeita ja punasia värejä. Pongasin alahyllyltä kivan punaisen värin joka oli vielä tarjouksessa. No napattiin väri messiin  ja mentiin kassalle. Käveltiin autolle ja minä tyytyväisenä punaisesta väristä. Autossa sitten aloin tutkia väri pakettia tarkemmin ja huomasin tekstin "SYVÄN VIOLETTI" hmm no sinne meni se punainen :D Päätin kuitenkin että väri ostettu, joten hiukset myäs värjätään. Aluksi ajattelin että pistän Satun värjäämään nää hiukset, mutta aloin jo valmiiksi jännittämään hiusten tulevaa väriä joten otin väri purkin käteen ja värjäsin nämä IHAN ITSE! Hurjaa. Mun vaaleista hiuksista tulikin siis ihanan punaiset. Korjaan violetit! Oikeestaan nää on aika kivat. Mutta voinko oikeesti olla noin tyhmä että otan violetin, enkä punasta :D
Pääsen tämän asian yli kyllä melko keveästi, sillä mun hiukset ei ole rumat eikä muutenkaan huonot :D

"punainen väri"

... 
Huomisesta vielä sen verran että vika päivä ennen LOMAA. Oikeesti loma. Ihana sana. Talliviikkoki peruttiin joten saan ihan kokonaisen viikon lomailla! Ihan mukavaa (:

maanantai 17. lokakuuta 2011

Eka kerta

Tänä iltana ollaan 14

Postailu on jääny mutta nyt kerron teille mun viikonlopun hepasteluista!
Torstana Satulle ja en kyllä oikeen muista että tehtiinkö mitään erikoista. Mutta perjantaina mentiin varmaan tallille. Uskoisin näin. Joo kllä me mentiin, koska tehtiin jotain tallihommia ja käytiin vielä Orimattilassa. Otettiin Nellakin matkaan ja oli oikeen mukava reissu. Mara oli yhtä hienona kun aina ja oikeen nöyrä poika (: Eipä kyllä ollu taaskaan omaa kameraa mukana että kuvia ei tule perjantailta.
Lauantaina piti mennä ajoissa tallille ja hoitaa Viivi ja Vikkan edustuskuntoon! Tähtäimessä siis Asikkalan Mätsärit. Jännitti, kun olin reenannu vaan Polkka ponin kanssa, mutta imppari iski esteeksi joten näytin sitten Viivin. Nolla kertaa reeniä oli vähän huono juttu. Ei menny yhtään putkeen ja kun meijän vuoro tuli oli Viiviki jo ihan kyllästyny koko touhuun. Anni joutu viime varotuksella esittämään Vikkanin, kun Vikkanin esittäjä feidasi edellisenä iltana. Ei jääty sitten enään ootteleen sinisten ja punasten rinkuloita vaan lähettiinn kotia kohti. Nuoret hevosen alut meni koppiin jälleen tosi hyvin (: Hienot tammat! Lauantaina sitten vielä  vähän talleiltiin ja sitten mentiin Satulle. Tarkotuksena tehä vähän ruokaa ja ottaa päikkärit ja sitten siivoilla. No ei ihan onnistuttu, kun puolen tunnin päikkärit venyki 13 ja puoleen tuntiin! :D
Sunnuntaina mentiin taasen tallille ja aikasin. Oli nimittäin Annin & Vilhon ja Satun & Vinhan suuri kisapäivä! Molemmat siis starttasi koulukisoissa. Anni He B ja Satu He C. Vinha temppuili jo matkalla Korppariin ja verkassa. No radalle lähti ratsukko onnen toivotusten saattelemana. Vinha oli ihan kivan näkönen, mutta ei kuulemma tuntunen. Herra heitti kunnon pukinkin ihan tuomarien edessä :D Mutta tärkein saavutus oli päästä läpi ja ettei Vinha tee niinkun viimeksi, eli hyppää kouluaidan yli! Ja tavoitteet täytetty ja tästä lähtee. Kyllä tuosta ruunasta tulee vielä vaikka mitä! Hieno Vinha ja hieno Satu! Annin  ja Vilhon rataa en nähnyt, mutta tavoite, eli läpi pääsy onnistui myäs.
Sunnuntai iltapäivällä lähdettiin viemään Polkkaa uuteen kotiin Orimattilaan! Poni meni melko hienosti koppiin ja matka sujui tosi rauhassa. Polkka tuli ihan nätisti ulos kopista ja köpötteli tyytyväisenä uuteen, vieraaseen talliin. Polkka pääsi vielä käymään ulkona, jossa tarhakaverina toimii 18 suokiiputte Jaska. Polkka ja Jaska tuli heti alkuun hiensoti toimeen. Onneksi. Hengailtiin sitten orimattilassa siihen asti että haettiin hevoset sisään ja hoideltiin kaikenlaisia juttuja.
Hyvin onnistunu viikonloppu ja hienot varsat! Kuvia tulee kunhan elli viitsii niitä lähettää

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Teinimeininkii

Tosi ärsyttävää kun pääsee koulusta niin myöhään ettei kerkee kolmen dösään ja seuraava tulee viieltä? MIKSI??!! Joutuu istumaan ihan turhaan koulussa joutilaana ilman mitään.
Mutta nyt asiaan jota minulla ei ole! Eivaan. Tänään koulusta suoraan Prismaan isin kanssa ostamaan mulle tuulihousuja. Tuulihousut on niin nami. Ne siis hankittiin ihan jokimaan talliviikkoa varten, ettei tarvi miättiä meneekö vaatteet likaiseksi. Ja sain nyt sitä desinfiointi ainetta ja ihan suihkepullossa oikeen. Isi oli antelias ja osti mulle vielä pinne kun pyysin tosi nätisti, eli otin ne hyllysytä ja sanoin et ostetaa nää kans. JA TÄRKEIN!!! Mamman pikku mussukka kissalle matolääke. Ihmeen vähän aikaa piti apteekissa jänkätä että kyllä se nyt tarvii sen. Ja jos on joku vapaaehtoinen niin voi tulla ja maksaa Irmeli kisun eläinlääkäri käynnin että päästäisiin sinnekkin :D
Desinfiointi aineeni!!
Nyt tuli kuva kun Donna niitä halusi tänne! Että tuossa se nyt on, tyylikäs kuva desinfiointi aineesta ihan salamalla otettu :D Mahtavan laadun takaa se että en jaksa säätää asetuksia! Ei haittaa tuumaan tähän ja hellurei ja hellät tunteet!




HEI UNOHDIN KERTOA!! :D (lisäys)

Mulla oli maanantaina hammaslääkärin tarkastus O: Mulle on kuulemma jotain vanhoista alkavista reijistä tulleita uusia oiketa reikiä jotain 6? eli edelliset 8reikää saa kavereja. Hienoa. Ja ensi maanantaina mun leuoista otetaa röntgen.. eeei kiva ei en tykkää lääkäreistä ja nyt taas koko talvi on täynnä hampilääkäreitä. Hitto. Nyt yritän pestä hampaita kunnolla. Välillä ainakin. Sitte mul on seuraava oikee hammaslääkäri aika 1.marraskuuta eli talliviikolla aamusta. No ei haittaa. Tehkööt petra aamun yksin :D

tiistai 4. lokakuuta 2011

Koulua ja kuvailun puutetta

Voi meidän opettajat on osa vähän järkyttäviä. Äikän opettaja istutti meijät rinkiin, pisti valot pois ja pöydän täyteen erilaisia nappeja ja kynttilän siihen keskelle. Sitte kaikkien piti valita nappeja ja kertoa juttuja :D
Oli vähän erilaista opiskelua.
No kulttuuri/taide opettaja taas selittää ihan pimeitä juttuja ja tekee outoja liikkeitä samalla. En tiiä pitäskö sillekki itkeä vai nauraa.
Liikunnan sijaisopettaja vei meijät metsään ettimään geokätköjä ja selitti niistä ihan innoissaa koko matkan.
Enkun opettaja oli muuten ihan muakva, mutta se puhuu koko ajan vaan englantia. Muuten ei siinä ongelmaa, mutta se selittää niiiiin nopeesti että puolet menee ohi.
Vähän kauhun sekaisilla tunteilla ootan huomista päivää. 2h äikkää, suullista ja kirjallista peräkkäin.

Muuten on ollu ihan normaali päivä aikalailla. Tuntien välissä on kyllä aika paljon turhaa luppoaikaa jolla ei oikeen tee mitään. istutaan vaan käytävällä ja ootellaan. Tuntuu tosi turhalle kun vois tehä vaikka mitä muutakin sillä ajalla.

Hauskojaki juttuja tuola koulussa on. Yhtenä päivänä Petra sano että sorsat ei lennä. Siinä sitten yritettiin selittää Petralle että kyllä ne vaan lentää. Toinen ihan raivona vaan näitti vastaan, ennen kun uskoi. Samalta tytsyltä on kuultu myös että sokeria vissiin tulee järvestä. Taas siinä sitten selitin että no ei kyllä tule.

Ja vielä aiheesta poiketen, en tiiä minne mun kuvaus into on kadonnu! En oo pitäny kameraa mukana ollenkaan enkä käyny illallakaan kuvaamassa. Jossain vaiheessa pidin rakasta aina mukana mutta en enää. Johtuneeko tua siitä että kun on oma kamera niin tietää että pääsee aina kuvailemaan kun haluaa. Ja vaikka pitäisinki sitä mukana niin saatan ottaa päivän aikana jotain kolme kuvaa ja siihen se sitten jääkin? Mikähän lie avuksi! Itseäkin turhauttaa kun ei ole uusia kuvia enkä silti jaksa tehä asialle mitään. Yksi syy tähän on varmaan ainakin se että en jaksa ikinä säätää asetuksia kunnolla, mutta en silti tyydy mihinkään automaatti säätöihin. Jälkeenpäin en jaksa korjailla kuvia yhtään ja sitten jälki onkin sen näköistä. Äh keksikää te kolme lukijaani toki jokin ratkaisu tähän!!

 Kerron vielä teille mun traguksestakin (tua kuva ei ole mun omasta korvasta) koska mun korva on aika turvoksissa. Keskiverto kipee ja melko punainen tuosta. Oon sitä nyt yrittäny tässä desinfioida mutta eilne illalla loppu aine joten pitää käydä sitä ostamassa. Mun rustokin on kipeä ja siitäkin tulee mömmöä ja on punertava. Samanlailla sitäkin oon putsaillu kanssa. Tekis mieli lyödä päätä seinään kun oon koko ajan häplänny näitä ja nyt sattuu. 
 Älkää siis tehkö niin kuin minä, vaan antakaa niitten lävistysten parantua rauhassa...

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Ota mua kädestä!

Olin taas viikonlopun Satulla. Musta tuntuu että nyt kun en oo ollu kotona viikonloppuja niin ollaan tultu kotona paremmin toimeen mun vanhempien kanssa. Ehkä tekee niillekki ihan hyvää kun en oo koko aikaa kotona vaikka ei ne sitä kyllä itse myönnä! Mulle on ainaki tehny tosi hyvää. On mukava ku saa viikonloppusin kertoa Satulle kaikkia juttuja mitä en kotona puhu enkä muillekaa.
Oon aluks aina aika varovainen kaikkien ihmisten kanssa ja jännitän sitä että joku kertoo jotain oikeesti tärkeitä asioita eteenpäin. Ja siihen ne mun ihmissuhteet sitten yleensä kusahtaakin kun en pysty luottamaan. Monella on yleensä sellanen käsitys, että heti kerrotaan kaikkia asioita kun ollaan tunnettu muutaman kuukauden. Mulle itselle se on ainakin tosi vaikeeta. Jos en pysty kertomaan oikeen mun juttuja edes mun vanhemmille, niin miten sitten kellekkään muullekkaan? No hyvä kysymys ja eikun vastausta miettimään.
Pelkään aina että mun porukat suuttuu jos kerron niille joitain juttuja. Vaikka tietäsin että ei suutu niin silti jotenki pelkään. Veljelle en pysty puhumaan senkään vertaa kun vanhemmille. Mun tädille kertoilin vielä muutama vuos sitten juttuja mut en enään sillekkään kun se kuitenki asuu monen tunnin ajomatkan päässä. No muille sukulaisille en myöskään kerro koska en niitä nää melkein koskaan ja niihin en ole kunnon suhdetta kehitttänyt. Enkä aijjokaan, koska en vaan sovi mun sukuun. En tunne oloani yhtään mukavaksi missään ihme sukupippaloissa ja on ihan hirveetä kun kaikki tulee innoissaan kyselemään koulusta ja sitten ku sanot että ei oo oikeen menny hyvin tai että menit amikseen ja mitä sielä opiskelet niin osa kattoo sua pitkään ja ilmeestä näkee kun ne ajattelee "ainoa lapsenlapsi joka ei opiskele lukiossa tai kunnon alaa".
Esimerkkinä, yksi mun sukulainen kysy multa mihin haen opiskelemaan. No vastasin että Asikkalaan maatalousoppilaitokseen hevosalaa. Niin se katto mua pitkään ja sillä oli just semmonen aikasemmin mainittu ilme ja se sano "No jos se kerran on sinusta muka sellainen ala mitä haluat tehdä niin omahan on valintasi" Hieno kannustus. Siis tiivistettynä en luota mun sukulaisiin enkä oikeestaan tykkää niistä. On sielä muutama sellanen joista oikeasti välitän, mutta jos tarkkoja ollaan niin nekään ei oikeesti oo mulle sukua? :D Mutta niitten joukkoon sovin paremmin, vaikka ne on tullu Suomeen eri maasta ja nään niitä kanssa tosi harvoin. Heijän kanssa mä tunnen mun olon paljon luontevammaksi ja kotosammaksi! Mut nyt toivon et mun sukulaiset ei lue tätä :D



Sitte vielä ajankohtasempaa asiaa!
Kuten jo mainitsin olin taas Satun luona. Muuten viikonloppu meni mukavasti mutta tänään jouduttiin käymään Päksissä ): Satu tuli tosi kipeeksi ja sitten oltiinkin sielä ja jouduttiin Paavon kanssa jättämään Satu sinne.. Möy. Jouduttiin perumaan kisat, ei niistä olis tullu mitään, mutta koitetaan ensi viikonloppuna uudestaan, kun Satuki on jo toivon mukaan tervehtynyt ^^



Huomena meillä vaihtuu jakso! Eli maanantaista torstaihin meen kouluun 8.15 ja pääsen joskus iltapäivällä  perjantaisin en mene ollenkaan :D käy minulle, en valita!
Lisäilin tonne väliin pari biisiä. Kuunnelkaa ja pitäkää tai älkää pitäkö. Öitä lupsukat (:

torstai 29. syyskuuta 2011

Hevosenkarva

Tänään oli ihana koulupäivä ja heti aamusta ihan päivän piristykseski anatomia ja fysiologia tentti. Tuli oikein iloinen mieli kun osasin kaiken. No oikeastaan toivon vaan että pääsen edes läpi. Mottonihan kuitenkin on "Kuhan läpi pääsee"  Elän uskossa ja toivossa että niin käy. Mieluummin otan vaan ykkösen kun joudun uusimaan. Tosin on kyllä mukava kun ei jää luokalleen vaan aina saa uuden mahdollisuuden joka kokeessa ja kurssit voi käydä uudestaa! Katotaan montako uusintaa teen tän kolmen vuoden aikan :D
Kokeen jälkeen talliin ja ratsastusta. Menin Sampalla, semmosella isolla kouluhevoisella jolla on jo ikääkin 19vuotta. Muuten ihan mukava hevonen mutta oppinu kulkemaan vaan virkkuukoukussa ja mun ratsastusinto koululla on niin suuri että annan sen vaan köpötellä niin. Ei ihme jos on hevosella vähän selkä ja muut paikat jumissa kun kulkee niin.
Iltapäivällä taas talliin ja klipattiin pari hevosta ja letittetiin :D vähän nauran. mutta ei se mitään! Meinasin saada kavioisesta kun letitin häntää mutta mitä pienistä.

Huomena olisi vielä koulua vähän ja sitten taas viikonloppu! Aion viettää iltaani jossain mukavassa paikassa eli en kotona. Paikkaa ei siis ole vielä päätetty.

Lauantaina tallille ja tunnille ja sunnuntaina on pikku tallikisat ja sielä jotain lasten vahtimista luultavasti.

Mukavia jatkoja!

tiistai 27. syyskuuta 2011

VOIKO JOKU KERTOA

MITÄ MÄ OLEN TÄSSÄ ELÄMÄSSÄ TEHNY VÄÄRIN? Kenellekkään ei tunnu kelpaavan mikään ja kaikkien on saatava kaikki heti ja nyt, mutta voi helvetti jos satun pyytämään jotain niin on kyllä kaikilla naama niin norsun vitulla. Pitäiskö mun vaan aina tyytyä siihen että joka vitun kerta annan kaikille kaiken mitä ne haluaa ja itse en sitten pyydä enkä vaadi mitään? Koittakaa nyt jumalauta ihmiset päättää mitä te haluatte! Kukaan ei jaksa kuunnella koko aikaa hirveetä valittamista vaikka itse paskoo koko homman. Mua ei ainakaan kiinnosta yhtään jos jollain menee joku asia ihan päin vittua! Mua ei kiinnosta kun mun oma ja mun lähimpien ihmisten elämä! En jaksa kuormittaa itteäni teidän muiden idioottien ongelmilla kun mulla on niitä omiakin kiitos vitusti liikaa!

maanantai 26. syyskuuta 2011

Kaikilla on lepposa meininki ...

Maanantai ihana maanantai! Meillä oli tänään EA1 kurssi ja huomena jatkuu. Siitä ei sen enempää.

Mutta viikonloppuun!
Pidin taas lomaa mun perheestä ja olin Satulla koko viikonlopun. Mukavan rauhallista! Oltiin vähän tallilla ja kaikenlaista. Ei mulla kyllä oo mitään erikoista kertomista taas tästäkään.

Että että ?  En oikeen osaa tätä bloggaamista.

Joten kuunnelkaa

torstai 22. syyskuuta 2011

pitkät viikonloput

Luin äsken mun eilisen kirjotuksen ja en saanu siitä edes ite mitään selvää..
Tänään meillä oli pelkkää hevosenhoitoa koulussa, aamulla koe ja iltapäivällä talliin letittämään ja klippaamaan heposia. Ja kerettiin muuten kolmen bussiin ja minähän sitten menin siitä tallille. Oli mukavaa nähdä Annia ja Satua ja hevoisia. Mulla ei oikeestaan ollu mitään asiaa joten en tiedä miks tulin kirjottamaan tänne.
PAITSI ETTÄ ENSI JAKSOSSA KAIKKI PERJANTAIT ON VAPAITA ELI EI KOULUA PERJANTAISIN <3

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

ihana koulu

Tänään oli aivan mahtava päivä kun oli aamulla koe ja iltapäivällä ajoa.
Koe oli siis hevosen ruokinnasta ja rehuista. Siita piti saada 8/20 pistettä että pääsee läpi. Nyt elän toivossa koska luin niin paljon. Opettaja rakas kyllä lupasi että kaikki pääsee läpi että jos en pääse ni sitä pitää sitten vissiin lyyä.
Ja sitten hypätäänkin ajotuntiin! Jälleen kerran, taas mun olis pitäny ajaa yksin mutta petran hevonen otettiinkin kengitykseen joten sain seuraa. Meidän piti tänään harjotella liikkeelle lähtöä ilman apua. Ja tota..
Opettaja vaan sano "nämä kyllä osaa seistä paikallaan että älkää turhaan jännittäkö pääsette hyvin kyytiin" eli siis kirosi mut. No otin ohjat käteen niinkun oli neuvottu ja päästin hevosen irti. Siihen asti hyvin mutta sitten se hevonen vaan lähti? Yritin pysäyttää sitä hevosta ja päästä kyytiin ja opettaja huus vaan että hyppää kyytiin? joo varmaan osaan hypätä kyytiin kun hevonen vaan menee ja yritä ohjata ja onnea vaan. Sitte vaan raivosin sille opettajalle että se oli sen vika :D se taisi vähän järkyttyä siitä ja sitten se vaan sönkkäs jotain. Tultiin sitten takasin radalta niin mun kaveri sitten hyppäs kärryltä pois ja mun piti peruuttaa se hevonen. No mun kaverin piti auttaa ni se vaan lähti johonki pois ja yrtitn siinä peruuttaa ja meinasin törmätä seinään. Ajotunniin jälkeen kun otin heposelta varusteita pois niin se tuli sitten vaan jotain taas selittämään että on ylpeä ku yritin ja onnistuin ja sitte vaan syytin sitä taas :D

Siinä sitten ku olin hoitanu hevosen ja varusteet niin jouduin putsaamaan pesupoksin viemäriä <3
Se olikin kyllä semmonen operaatio että huh huh. Piti hakata jollain vasaralla ja ruuvimeisselillä ja kaikkea. Tuoksuikin niin namille.

Huomena on torstai ja toivon että pääsen kolmen bussiin jos pääsisin tallille. Se olisi mukavaa nähdä hevos- ja ihmiisystäviä !On ollut mukavaa erittäin mukavaa aikaa nyt (: en tiädä miksi, on vaan ollut
hei hei

tiistai 20. syyskuuta 2011

"Moi tuun teille käymää volvolla"

Tänään on tiistai. Ja meillä oli koulussa anatomia ja fysiologia tunti ja sitten ratsastusta. Hui.
Anatomian tunti meni ihan normaalisti kokeeseen kertaillessa ja ratsastus siinä että yritin istua ravissa ja selkä teki kuolemaa ja kertoi mulle taas että ei musta ikinä voi tulla mitään kouluvääntäjää jos en voi edes istua ilman kipua.
Maanantaina taas meillä oli pelkkää kengitystä iltapäivällä eli koulu alko puol yks! ihan mukavaa.
Tein taas kengitystunnilla vaikka mitä :D en oikeen edesm ite tiiä missä välissä musta tuli näin aktiivinen opiskelija! Vuolin kavioita, raspasin, muotoilin kengän ja suostuin jopa naulaamaan sen ja tietysti vielä kotkasin. Siis en oo aikasemmin suostunu naulaamaan koska pelkään tuhoavani jotain. Tosin, eipä annettu kyllä paljon vaihtoehtojakaan.Kengät siis saatiin jalkoihin ihan hyvin ja se olikin tän kurssin vika kengitystunti! Ens viikon maanantaina onkin EA1 kurssi. pläh. Se on kyllä pakko käydä joten ei voi mitään, muuten ei pääse työssäoppimiseen.

Huomena meillä on aamulla rehu ja ruokinta koe. Olen siis lukenu todella aktiivisesti siihen. Ja sitten iltapäivällä ajoa. Se on ihan mukavaa.

Tästä päivästä vielä sen verran että mun kaveri tuli äsken käymään meillä. Ja sillä on nyt lainassa sen sedän maailman kauhein volvo :D todella ruma, tummansininen, farmarivolvo joltain vuodelta keskiaika. Järkyttävää. Käytiin sitten vähän ajelemassa ja nauroin vaan sen auton kauheudelle koko ajan.

Ja oho ei taaskaan kuvia mutta laitan mun mielstä hyvö biisin tähän loppuun!
Eli

A SKYLIT DRIVE 

All It Takes For Your Dreams To Come True

 

Nauttikaa, mä ainakin!

Blogitunnustus

 Kiitos Satu !

Tunnustuksen tehtäviin kuuluu kiittää tunnustuksen antanutta, vastata 10 kysymykseen ja jakaa tunnustusta eteenpäin 10 ihanaan blogiin sekä tiedottaa kyseenomaisia blogeja asiasta. Tässä kysymykset ja vastaukseni niihin:
 
1. Suosikkiväri: Vihreä
2. Suosikkieläin: Hevonen ja kissa
3. Suosikkinumero: 7
4. Suosikki alkoholiton juoma: Breezy ja monsteri
5. Facebook vai Twitter: Facebook
6. Intohimosi: Ratsastus ja siinä kehittyminen
7. Saada vai antaa lahja? Molemmat
8. Suosikkikuvio: En oikeen tykkää kuvioista että ihan ilman vaan
9. Suosikkiviikonpäivä: perjantai tai lauantai
10. Suosikkikukka: öö no joku luonossa kasvanut, koska ne on aina erilaisia (::


Laitan vahingon kiertämään seuraaviin blogeihin: