...puhua siitä kuinka en tykkää joulusta, mutta taidan puhuakkin koulukiusaamisesta ja muutenkin kaikesta kiusaamisesta. Aiheen vaihdon aiheutti nämä blogit Enkeli-elisa ja Minttis.com .
Molemmissa kerrotaan saman tytön tarinaa, ensimmäisessä vanhempien muistelmia ja tarinoita tytöstä, ja toisessa Elisan päiväkirjan tekstejä ja muita aiheeseen liittyvää juttua.
Itse olen jyrkästi sitä mieltä että kaikki kiusaaminen on väärin. Luulen että kaikki siihen silti joskus jollain lailla sortuu. Mä myäs. Toivottavasti en oo ite ollut aiheuttamassa kenellekkään tuollaista kohtaloa, mihin Elisa tyttö pääty. En ole itse kiusannut noi radikaalisti, vaan ehkä itsekkin sitä huomaamatta jättänyt toisen ulkopuolelle, puhunut pahaa selän takana ja käyttäytynyt törkeästi toista kohtaan.
Kerran, siis vaan yhden kerran oon uskaltanut mennä väliin kun jotain kiusataan, enkä vaan sanonu että lopettakaa nyt ja jatkanu matkaa. Ihminen on kyllä melko säälittävä, kun ei uskalla auttaa toista, mutta itsellä kun on hätä niin kaikkien pitäisi olla tarjoamassa apua.
Hämärintä on se, kun joittenkin mielestä on kiusatun vika että on siinä asemassa missä on? Eihän se nyt niin vaan ole. Mitenhän meitä nuoria täällä oikeen kasvatetaan, eikö kukaan oikeasti kerro joillekkin mun ikätovereille että ei se vittu mene noin?! Monella olisi kasvamisen paikka tämän asian kanssa. On vaikeeta, luultavasti mahdotonta usealle kuvitella ittensä kiusatun ja syrjityn asemaan. Omasta kokemuksesta tiedän miltä se tuntuu. Mua ala-asteella tapahtunu kiusaaminen vaan oikeestaan vahvisti ja siihen opettajat puuttu joskus jopa liiankin rankalla kädellä. Mutta joillekkin se voi olla elämän pysäyttävä asia. Yläasteella en välittänyt enään siitä mitä muut puhuu, koska tiedän olevani niitä muita paljon parempi. Siinä ei ole kyse itsekkyydestä vaan siitä että ne jotka kiusaamiseen oikeasti alistuu ihan tahallisesti ja jatkuvasti ovat idiootteja. Ja ne vanhemmat, jotka jotkut jopa kannustaa kiusaamaan heikompaa? Mitä on voinu mennä niillä ihmisillä pieleen? Kaikki vissiin.
Miettikää niitä nuoria, jotka ei enää ikinä tule kouluun, ei ikinä enää tee mitään, koska joku on tehny niiden elämästä niin raskasta ja pelottavaa että ei uskalleta enää elää. Itsensä tappaminen on tosi äärimmäinen teko ja vaatii jo paljon saada se tapahtumaan.
Miettikää mitä olette tehneet. Pois mennyttä ei saa takaisin, mutta jonkun lähdön voi ehkä estää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti